Kreatiinikinaasi, isoentsyymit, seerumista
PDFS -CK-Is (2137)
- Osatutkimukset S -CK (U/l), S -CK-MB (U/l), S -CK-MM (%), S -CK-MB (%), S -CK-BB (%), Makro 1, Makro 2
- Indikaatiot
- Kohonneen CK-pitoisuuden selvittely. Makro-CK:n osoitus. BB-isoentsyymin nousua voidaan käyttää aivotrauman merkkiaineena.
Jos seerumin totaali CK:n pitoisuus on alle 100 U/l, ei isoentsyymitutkimuksen käytölle ole indikaatiota.
Huom! S-TnI ja -TnT-määritykset ovat pääosin korvanneet S-CK-isoentsyymien määritykset sydäninfarktidiagnostiikassa. Jos CK-MB määritystä halutaan käyttää infarktidiagnostiikassa, tulee tilata plasman CK-MB-massakonsentraation määritys (4525 P -CK-MBm). - Näyte
- 1 ml seerumia. Ei hemolyysiä. Selvästi hemolyyttistä näytettä ei tutkita.
Huom! Näytteelle tulee olla oma tutkimuspyyntö ja oma näyteputki. - Säilytys ja lähetys
- Näyte säilyy jääkaappilämpötilassa 7 päivää ja pakastettuna 4 viikkoa.
Näyte käsitellään näytteenoton jälkeen mahdollisimman pian ja säilytetään jääkaapissa. Lähetys mahdollisimman pian kylmä- tai pakastekuljetuksena. - Menetelmä
- Elektroforeesi agaroosigeelissä Akkreditoitu menetelmä.
- Toimitusaika
- 5-8 vrk
- Viitearvot
S -CK Naiset, alle 170 U/l Miehet, alle 190 U/l S -CK-MB alle 24 U/l S -CK-MM 97 - 100 % S -CK-MB alle 4 % S -CK-BB alle 1 %
- Tulkinta
- Sytoplasminen kreatiinikinaasi koostuu kahdesta alayksiköstä: M (muscle, lihas) ja B (brain, aivot), jotka muodostavat yhdessä dimeerin. Alayksikköjen kombinaatiot voivat muodostaa 3 isoentsyymimuotoa, joista MM sijaitsee pääosin poikkijuovaisessa lihaksessa ja sydänlihaksessa, MB sijaitsee myokardiumissa (sydänspesifinen isoentsyymi) sekä BB, jota on aivokudoksessa ja joissain muissa kudoksissa kuten mm. kilpirauhasessa, kohdussa ja virtsateissä. Jokaisella CK-alayksiköllä on spesifinen sähkövaraus, joka vaikuttaa isoentsyymien liikkuvuuteen ja erotteluun elektroforeesigeelillä. Elektroforeesissa BB-isoentsyymifraktio liikkuu yleensä anodisesti, MM katodisesti ja MB niiden välimuotona.
Valtaosa seerumin CK-aktiivisuudesta koostuu MM-isoentsyymistä (lähes 100 %). MB-isoentsyymin osuus sydänlihaksessa on kohtalainen (n. 30%), mutta verenkierrossa sitä on normaalisti hyvin vähän, kun taas BB-isoentsyymiä ei normaalisti esiinny verenkierrossa.
Lihastaudeissa ja lihastraumoissa koholla oleva seerumin kreatiinikinaasiaktiivisuus johtuu yleensä CK-MM:n noususta.
CK-isoentsyymitutkimuksen merkitys on aikaisemmin ollut pääasiassa sydäninfarktin (MI) diagnostiikka. CK-MB-isoentsyymifraktio nousee n. 4-6 tunnin kuluessa sydäninfarktista ja on yksi varhaisimpia merkkiaineita sydänlihasvauriosta. CK-MB:n huippuarvo (12-24 tuntia sydänkipujen alusta) korreloi sydäninfarktin laajuuteen ja sen pitoisuus voi säilyä verenkierrossa jopa 72 tuntia. Seerumin CK-MB:n normaalina aja-arvona pidetään pitoisuutta 24 U/l ja 4 %:n osuutta kokonais-CK:sta, jonka ylittävät pitoisuudet ovat merkki sydänlihasvauriosta. Nykyisin troponiinimääritykset ovat korvanneet CK-MB:n sydäninfaktin diagnostiikassa. CK-MB määrityksellä voi kuitenkin olla kliinistä käyttöä erikoistapauksissa kuten uusintainfarktin osoituksessa sekä sydämeen kohdistuneiden toimenpiteiden (pallolaajennus, ohitusleikkaus) yhteydessä, mutta silloin käytetään tutkimuksena plasman CK-MBm massakonsentraation määritystä.
Kohonneita CK-MB-pitoisuuksia voi esiintyä MI:n lisäksi myös muissa lihasvaurioissa ja lihastaudeissa (lihasdystrofiat, polymyosiitti, rhabdomyolyysi), keuhkoemboliassa ja hypotyreoosissa.
Seerumin CK-BB-fraktio voi nousta lapsella synnytyksen ja hapenpuutteen seurauksena, jolloin se olla myös markkeri aivovauriosta. CK-BB:n kohoamista tavataan myös muutoin mm. aivotraumojen, suolistovammojen ja erilaisten maligniteettien, kuten leukemioiden ja lymfoomien sekä keuhko-, eturauhas-, virtsatie- ja suolistosyöpien yhteydessä.
Verenkierrossa voi myös esiintyä CK:n makromuotoa, joka yleensä on CK-entsyymin ja immunoglobuliinin kompleksi. Makromuodon eliminoituminen verenkierrosta on yleensä hidastunut, jolloin sen puoliintumisaika pitenee, mikä voi johtaa kohonneisiin CK-pitoisuuksiin. Yleisempi kahdesta makro-CK:n päämuodosta on CK-BB-IgG-immunokompleksi, jota esiintyy mm. vanhuksilla ja se voi liittyä, joskaan ei aina, maligniteetteihin, gastrointestinaalikanavan sairauksiin ja autoimmuunitauteihin. Toinen makro-CK:n muoto on mitokondriaalisen CK:n oligomeeri, joka on hyvin harvinainen ja jota saattaa esiintyä huonokuntoisilla potilailla mm. maligniteettien tai maksatautien yhteydessä. - Tekopaikka
- Labor Dr. Kramer & Kollegen