Sanotaan, että perheyrityksen kvartaali on 25 vuotta. Vitan ensimmäisen kvartaalin aikana moni asia on muuttunut suomalaisessa terveydenhuollossa. Myös tulevaisuus näyttää mielenkiintoiselta.
Artikkeli on julkaistu alunperin Kliinlab-lehden numerossa 1/2020.
Vita Laboratorion käytävät ovat täynnä lavoja ja laatikoita. Paikoin työntekijät joutuvat väistämään vastaantulijaa kuin autot tietyömaalla. Seinän takaa kuuluu vaimeita työmaan ääniä. Meneillään on remontti, jossa Helsingin Hernesaaressa sijaitsevan keskuslaboratorion pinta-ala kasvaa yli 500 neliömetriä.
Vita Laboratorioiden perustaja Jukka Hurme kertoo, että yhtenäinen laboratoriosali on tulevaisuudessa 42 metriä pitkä. Tilatarpeiden taustalla on nyt ensi sijassa Mehiläinen. Vita on vuoden 2020 alusta lähtien ollut Mehiläisen alihankkimien laboratoriotutkimusten toimittaja. Laboratoriolaajennus mahdollistaa myös toiminnan kasvun tulevaisuudessa.
Vita Laboratoriot täytti viime syksynä 25 vuotta.
”Olemme pyrkineet koko neljännesvuosisadan toimimaan pitkäjänteisesti. Asemamme on ollut jo vahva julkisen sektorin kumppanina. Yksi kuluneen vuosikymmenen tavoitteistamme on ollut yhteistyön laajentaminen suurten yksityisten terveystoimijoiden kanssa. 2020-luvun kynnyksellä toimintamme oli noussut tasolle, jolla se on mahdollista”, Hurme kertoo.
Jukka Hurme
Yrittäjänä lamasuomessa
LL Jukka Hurme työskenteli 1990-luvun alussa Eka-yhtymän valtakunnallisen työterveysyhtiön ylilääkärinä ja toimitusjohtajana. Eka oli 1980-90-luvuilla suomen suurin yksityinen työnantaja.
Idea keskuslaboratorion perustamisesta syntyi sattumalta. Hurmeen sisarella ja langolla oli lääkäriasema Hannoverissa Saksassa. Hurme pääsi vertaamaan suomalaisten laboratoriotutkimusten sisäänostohintoja saksalaisiin. Paljastui, että Suomen hinnat olivat selvästi kalliimpia – usein moninkertaisesti.
Samojen sukulaisten kautta aukesi yhteys Detlef Krameriin, saksalaisen LADR-laboratoriokonsernin omistajaan. LADR (Laborverbund Dr. Kramer & Kollegen) on perheyritys, joka perustettiin vuonna 1945 sodan loputtua kulkutautilaboratorioksi.
Lopulta suunnitelma yhteisesti omistetusta suomalaisesta keskuslaboratoriosta syntyi hämäläisen saunan lauteilla kesällä 1992.
Alun perin tarkoituksena oli perustaa pelkästään keskuslaboratorio ja antaa sille ajan hengen mukaisesti nimeksi Eurolab. Suomen 1990-luvun lama muutti kuitenkin suunnitelmia. Eka-yhtymä ajautui syviin taloudellisiin vaikeuksiin, ja moni Ekan merkittävä tytäryhtiö, kuten rautakauppaketju Renlund, vakuutuskonserni Kansa ja rakennusliike Haka, asetettiin konkurssiin.
Jukka Hurmeelle tarjottiin mahdollisuutta ostaa johtamansa työterveysyhtiö.
Kun Vita Terveyspalvelut Oy aloitti toimintansa 1.9.1994, se oli sekä työterveyspainotteinen lääkäriasema että uusi keskuslaboratorio. Molemmat mahtuivat yhteiseen kaksikerroksiseen liiketilaan Helsingin keskustassa.
Laboratoriomarkkinoilla alkoi kova hintakilpailu.
”Vanhat laboratoriotoimijat pitivät Vitaa hintahäirikkönä, ja meitä mustamaalattiin. Uskon, että markkinoille tuloamme seurannut yleinen laboratoriotutkimusten hintatason tippuminen on tuonut merkittäviä säästöjä suomalaiseen terveydenhuoltoon”, Jukka Hurme kertoo.
Vitan ensimmäisiä suuria laboratorioasiakkuuksia oli valtion työterveysyhtiö Medivire.
”Saimme vakuutettua Medivireelle, että itse kannattaa tehdä vain ne tutkimukset, joiden tulosten nopea saaminen on erityisen tärkeää ja että muut tutkimukset on laadukkaampi ja taloudellisempi tehdä keskuslaboratoriossa.”
Nykyään työnjako tuntuu itsestään selvältä, mutta 1990-luvulla se oli monelle toimijalle merkittävä muutos. Myös toimintatapa, jossa harvinaisimmat tutkimukset lähetettiin päivittäisellä lennolla ulkomaiseen suurlaboratorioon, oli aikaansa edellä.
”Jo tuolloin oli selvää, että viiden miljoonan ihmisen maassa ei kannata tehdä kaikkia harvinaisimpia tutkimuksia.”
Vita Laboratoriot sijaitsee Helsingin Hernesaaressa, vastapäätä Länsisatamaa.
Vahva osaaminen päihdeanalytiikassa
Vita Laboratoriot on täyden palvelun keskuslaboratorio, jonka merkittävä painopistealue on päihdeanalytiikka.
Jukka Hurme kertoo, että on osaltaan Vitan ansiota, että alkoholin pitkäaikaisesta suurkulutuksesta kertova CDT-tutkimus yleistyi Suomessa. Vita pystyi tarjoamaan asiakkailleen CDT:n aiempaa halvemmalla ja lisäsi sen kansantauteja kartoittavaan Vitascreen-laboratoriopakettiin.
Vitan suuri asiakas alkuvuosina oli SOK-ryhmän työterveyshuolto. Jukka Hurme loi yhdessä SOK:n ylilääkärin Juha Teirilän kanssa työpaikkojen huumetestauksen käytännöt ja tutkimuskokonaisuuden. Seurasi vilkas julkinen keskustelu, mutta myös huumetestauskäytäntöjen vakiintuminen.
Vitan painoarvo näkyy siinäkin, että Vitan tuotannosta vastaava kemisti Sanna Taskinen ja tämän edeltäjä toimivat pitkään EWDTS:n (European Workplace Drug Testing Society) hallituksessa vaikuttaen Euroopan laajuisiin huumetestauskäytäntöihin.
Vuosina 2009–2012 Vitan asiakkaana oli Keskusrikospoliisi, ja Vita vastasi koko maan liikennejuopumusrikosten esitutkinnan laboratoriodiagnostiikasta ja asiantuntijalausunnoista.
”Selitykset, kuinka liikenneonnettomuuden jälkeen oli poistuttu paikalta ja vasta sitten alettu käyttää alkoholia, tulivat noina vuosina tutuiksi. Useimmiten laboratoriodiagnostiikka näytti nämä niin sanotut jälkinauttimisväitteet valheellisiksi”, päihdelääketieteen erikoispätevyyden omaava Jukka Hurme kertoo.
Lähes 25 vuotta CDT:n käytön popularisoinnin jälkeen Vita haluaa olla eturintamassa korvaamassa sitä paremmalla tutkimuksella, fosfatidyylietanolilla (B -PEth).
”PEth:n spesifisyys on lähes sata prosenttia ja sensitiivisyys yli 95 prosenttia, joten tutkimus havaitsee alkoholin suurkulutuksen myös niissä tilanteissa, joissa CDT ei.”
PEth on niin tarkka, että sitä käytetään päätettäessä potilaan maksansiirtolistalle asettamisesta tai maksansiirron epäämisestä.
Laboratoriohoitaja Ulla Leppänen on työskennellyt Vitassa vuodesta 1996 lähtien.
”Tänä aikana sain kaksoset, jotka ovat jo kasvaneet aikuisiksi. Arvostan työnantajani joustoa erilaisissa perhetilanteissa”, Leppänen kertoo. Kuvat ovat vuosilta 1999 ja 2019.
Uusia alueita 2000-luvulla
Keväällä 2000 Vita Laboratoriot muutti Helsingin Hernesaareen.
”Tarvitsimme lisää tilaa. Oli näkemisen arvoista, kun poliisi sulki liikenteen Helsingin Mikonkadulla ja Pekkaniska nosti laboratorioanalysaattoreita viidennen kerroksen ikkunasta. Laboratorion tuotantokatko kesti muutosta huolimatta vain lauantaista sunnuntaihin”, Jukka Hurme muistelee.
2000-luvulla Vita ollut monessa mukana. Vuosina 2005–2008 Vita tuotti Helsingin kaupungille rintasyöpäseulonnan ja myöhemmin myös muille alueen kunnille. Vita oli Suomen ensimmäinen seulontaorganisaatio, joka käytti mammografiaseulonnassa suoradigitaalisia kuvantamislaitteita.
”Tilastojen perusteella oli ilmeistä, että parempi tekniikka pelasti henkiä”, Hurme kertoo.
Vuonna 2009 Vita aloitti papa-seulonnan, ja asiakkaana oli taas Helsingin kaupunki. Seulontatoiminnan Vita lopetti vuonna 2016.
Suurin muutos 2010-luvulla on ollut ympäristölaboratorion perustaminen. Vitan ympäristölaboratorion toiminta-alueita ovat sisäilma, vesi, elintarvikkeet, hygienia ja asbesti.
”Perustamispäätös oli ilmeinen: kliinisellä laboratoriolla ja ympäristölaboratoriolla on runsaasti synergioita muun muassa henkilöstön osalta, logistiikassa ja laatutyössä”, Jukka Hurme kertoo.
Vitan uusin aluevaltaus on eläindiagnostiikka. Toiminta on käynnistynyt akkreditoiduilla koiran ja kissan loistutkimuksilla ja laajenee tulevaisuudessa uusille osa-alueille.
Katse seuraavaan 25 vuoteen
”Meille on kuitenkin tärkeää, että olemme nimenomaan suomalainen laboratorio, joka tuottaa suurimman osan diagnostiikasta itse ja hankkii tutkimuksia ulkomaisena alihankintana vain silloin, kun se on perusteltua tutkimuksen harvinaisuudesta johtuen.”
Remontin ensimmäinen vaihe, purku, on vihdoin ohi.
”Laboratoriolaajennusta rakennetaan koko 2020-lukua varten”, Jukka Hurme kertoo keskellä työmaa-aluetta. ”Kun Synlab-konserni osti suomalaisen Yhtyneet Medix Laboratorion, muutti se merkittävästi markkinoita. Uskon, että kauppa vahvisti asemaamme, sillä nyt markkinoilla on vain kaksi yksityistä keskuslaboratoriota. Tavoissamme tuottaa palvelua on asiakkaan kannalta selkeitä eroja.”
Vita on Hurmeiden ja Kramerien perheyritys ja aikoo sellaisena jatkaa.
”Haluamme kasvaa, mutta tärkeintä on perheyrityksen pitkäjänteisyys. Kasvamme orgaanisesti.”
Vuonna 2018 Vita myi lääkäriasemansa ja päätti keskittyä keskuslaboratoriotoimintaan, jossa läheinen yhteistyö LADR-konsernin kanssa luo sille kilpailukykyä.
”Itsenäisesti toimivien täyden palvelun lääkäriasemien aika on selvästi ohi”, Jukka Hurme arvioi.
Harvinaiset tutkimukset kulkevat lentokuljetuksena päivittäin Helsingistä Hampuriin. Keskieurooppalaisen suurlaboratorion valikoima ja asiantuntemus hyödyttävät Vitaa ja Vitan asiakkaita. Vitan oman tuotannon kustannustason pitää matalana mahdollisuus hankkia analysaattoreita ja tarvikkeita samoilla sopimuksilla kuin LADR.
”Suomalaisen keskuslaboratorion on oltava kansanvälisesti integroitu, jotta toiminnassa saavutetaan tarvittavia mittakaavaetuja”, Hurme kertoo.
”Meille on kuitenkin tärkeää, että olemme nimenomaan suomalainen laboratorio, joka tuottaa suurimman osan diagnostiikasta itse ja hankkii tutkimuksia ulkomaisena alihankintana vain silloin, kun se on perusteltua tutkimuksen harvinaisuudesta johtuen.”
Vitan tuotannon kotimaisuusaste vuonna 2019 oli 90 prosenttia.
”Toiminnan laajentuessa kotiutamme yhä enemmän tutkimuksia. Uskon jo korkean kotimaisuusasteemme vielä nousevan selvästi.”
Jukka Hurme nostaa Vitan menestystekijäksi ammattitaitoisen ja sitoutuneen henkilöstön.
”Tavoitteena on säilyttää Vitan perhemäinen ja arvostava työilmapiiri myös yrityksen kasvaessa.”
Perheyrityksellä on lähivuosina edessä sukupolvenvaihdos.
”Uskon, että olemme vakaalla polulla. Kilpailu tulevalla vuosikymmenellä tulee olemaan erittäin kovaa, mutta perheyrittäjyys ja suomalainen laboratoriodiagnostiikka ovat vahva yhdistelmä seuraavat 25 vuotta.”
