Vasta-aineet ovat immuunijärjestelmämme tuottamia molekyylejä, jotka auttavat tuhoamaan viruksen tartuttamia soluja ja bakteereja. Koska vasta-aineita syntyy vain infektioiden seurauksena, voidaan niitä mittaamalla tunnistaa infektioita. Joissain tapauksissa pystytään myös erottamaan aktiivinen infektio aiemmin sairastetusta.
Vasta-aineet ovat solujen tuottamia molekyylejä, jotka pystyvät tunnistamaan tarkasti kohdemikrobinsa. Esimerkiksi COVID-19-viruksen vasta-aine tunnistaa vain COVID-19-viruksia. Vasta-aineiden tehtävä on tarttua mikrobin pintaan kiinni ja ohjata immuunijärjestelmää mikrobin tuhoamisessa. Myös rokotteiden toiminta perustuu vasta-aineiden muodostamiseen. Rokotteella elimistö ohjataan tuottamaan vasta-aineita ilman varsinaista tautia.
Vasta-aineiden määrää eri mikrobeja vastaan voidaan mitata muun muassa ihmisen verestä. Vasta-aineiden löytyminen näytteestä kertoo elimistön altistuneen kyseiselle mikrobille. Vasta-ainetestausta käytetään useiden tautien, kuten esimerkiksi borrelioosin, myyräkuumeen ja mykoplasma-infektion diagnostiikassa.
Vasta-aineiden käyttö COVID-19-infektion diagnostiikassa on vasta alkamassa. Testien kehittäminen on vienyt aikaa, mutta vihdoin on tarjolla keskuslaboratoriotasoisia luotettavia testejä.
COVID-19-infektiossa sairastuneen elimistö alkaa muodostaa vasta-aineita noin seitsemän vuorokauden kuluttua tartunnasta. Useimmilla potilailla vasta-aineita on mitattavia määriä viimeistään kymmenentenä päivänä tartunnasta. Jos vasta-aineita tutkitaan liian aikaisin tartunnan saamisesta, ei vasta-aineita löydy ja tauti jää tunnistamatta. Vuodenvaihteessa löydetyn COVID-19-viruksen kohdalla vasta-aineiden säilymisestä ei ole pitkän aikajakson tietoa saatavilla, mutta yleensä vasta-aineet ovat mitattavissa vielä kuukausien tai vuosienkin päästä infektiosta.
Markkinoille on tullut nopeassa tahdissa useita menetelmiä COVID-19-vasta-aineiden mittaamiseen. Pikatestistä puhutaan silloin, kun testi suoritetaan näytteenoton yhteydessä ja tulos saadaan pienen odotuksen jälkeen. Pikatestien herkkyydessä ja tarkkuudessa on merkittäviä eroja.
Keskuslaboratoriomenetelmät ovat pikatestejä tarkempia ja niiden avulla saadaan monipuolisempaa tietoa vasta-aineista. Keskuslaboratorioissa tehtäviä vasta-ainemäärityksiä voidaan tehdä erilaisilla tutkimusmenetelmillä, kuten esimerkiksi aiemmin käyttöön otetulla ELISA-menetelmällä ja Vitan nyt käyttöön ottamalla ECLIA-menetelmällä. Analyysiä varten tarvitaan erikoislaitteisto, ja testien suorittaminen saattaa kestää kauemmin.
Vitan keskuslaboratoriossa tehtävä COVID-19-vasta-ainetutkimus
Vita on ottanut käyttöön Rochen kemiluminesenssiin (ECLIA) perustuvan menetelmän COVID-19-kokonaisvasta-aineiden määrityksessä. Näytteessä olevat COVID-19-vasta-aineet muodostavat kompleksin reagenssien sisältämien leimattujen COVID-19-virusantigeenien kanssa. Kemiluminesenssireaktio käynnistetään jännitteen avulla, ja reaktion aikaansaama signaali on verrannollinen näytteen sisältämien COVID-19-vasta-aineiden määrään. Yhden näytteen mittaus kestää 18 minuuttia. Se mahdollistaa suurien näytemäärien analysoinnin luotettavasti ja toistettavasti.
Rochen ECLIA-menetelmään perustuva vasta-aineiden määritys on erittäin tarkka. Testin validointivaiheessa tutkittiin yli 5 000 ennen koronaepidemian alkua otettua seeruminäytettä. Näiden joukossa oli vain kymmenen positiivista tulosta, eli ns. väärää positiivista. Testin tarkkuus on siten 99,81 %. Koska menetelmä on näinkin tarkka, toimii se hyvin myös silloin, kun vasta-aineiden esiintyvyys väestössä on alhainen. Pienehköllä aineistolla testattaessa testi on osoittautunut myös erittäin herkäksi. Kaikista positiivisen tuloksen PCR-testissä antaneista potilaista (n=29) löytyi kahden viikon jälkeen vasta-aineita Rochen menetelmällä. PCR-testillä tutkitaan, sairastaako potilas parhaillaan koronavirusinfektiota.
Positiivinen COVID-19-kokonaisvasta-ainetulos kertoo, että potilas on sairastanut COVID-19-infektion. Koska menetelmä mittaa yhteistuloksella sekä nopeasti muodostuvia että hitaasti muodostuvia pitkäkestoisempia vasta-aineita, tuloksesta ei voi päätellä, onko infektio sairastettu aikaisemmin vai onko se vielä aktiivinen. Tämän takia on suositeltavaa, että kaikki positiivisen tuloksen antaneet potilaat, jotka kärsivät hengitystieinfektiosta, tutkitaan erillisellä PCR-tutkimuksella viruksen kantajuuden ja mahdollisen tartuttavuuden selvittämiseksi.
COVID-19-vasta-aineiden antaman immuniteetin kattavuudesta ja kestosta ei ole vielä varmaa tietoa. Vasta-ainetutkimus antaa hyödyllistä tietoa, mutta lisätutkimuksia siis tarvitaan.
