Auringonvalon ja luonnon vihertymisen lisääntyminen on ihana kevään merkki. Kaikille kevät ei kuitenkaan ole vuodenajoista mukavin. Suomalaisista noin 20 % on allergisoitunut puun siitepölylle, yleisimmin koivulle.
Ensimmäiset allergiaoireet saattavat ilmaantua jo maaliskuussa etelästä kantautuvan siitepölylaskeuman rantautuessa Suomeen.
Allergia voidaan todeta muun muassa määrittämällä seerumista spesifisiä allergiavasta-aineita (IgE). Allergisille henkilöille vasta-aineita on muodostunut elimistöön, ja ne aikaansaavat allergisen reaktion henkilön kohdatessa allergisoivan aineen, esimerkiksi koivun siitepölyn.
Siitepölyallergian oireita ovat yleensä tukkoisuus, silmien kutina ja ihottuma. Nämä oireet ovat ikäviä ja elämää häiritseviä, mutta eivät kuitenkaan henkeä uhkaavia. Osa allergioista, kuten pähkinäallergia, ovat vaarallisempia. Esimerkiksi pähkinä saattaa aiheuttaa jo vähäisestä altistumisesta henkeä uhkaavan anafylaktisen reaktion. Tästä syystä pähkinäallergisen ihmisen tulee välttää jopa suklaata, koska se saattaa sisältää pieniä määriä pähkinää.
Kaikki pähkinästä oireita saavat eivät kuitenkaan ole suoranaisesti allergisia pähkinälle, vaan oireet saattavat johtuvat siitepölyallergian ristireaktioista. Koivulle allergiset saattavat saada allergiaoireita pähkinästä tai monesta muustakin ruoka-aineesta, kuten omenasta ja porkkanasta. Koska näiden ristireaktion aiheuttamat oireet ovat yleensä vain paikallisia ja lieviä, eivätkä henkeä uhkaavia, on tärkeää saada tieto allergian vakavuudesta. Koivulle allergisen ei pitäisi joutua turhaan pelkäämään syövänsä vahingossa pähkinää.
Tieto, oletko oikeasti pähkinäallerginen vai johtuvatko oireet vain koivun ristireaktiosta, on mahdollista selvittää allergiakomponenttien määrityksellä. Allergiakomponentit kertovat tarkemmin mille osalle allergisoivaa ainetta olet allergisoitunut.
Tällä tarkemmalla tiedolla voidaan selvittää pähkinäallergian taustan lisäksi mm. soveltuisiko allergisoiva ruoka-aine, kuten kanamuna tai maito kuitenkin käytettäväksi kypsennettynä. Moni ruoka-aine koostuu komponenteista, jotka muuttuvat lämmöstä ja niiden allergeenisuus häviää kuumentamalla. Mikäli allergiaa aiheuttaa juuri tällainen komponentti, ruokaa voi syödä kuumennettuna ilman allergisia oireita. Tämä tieto saadaan helposti selville muutamalla allergiamittauksella.
Komponenteista saadun tuloksen varmistus tulee kuitenkin aina tehdä lääkärin valvonnassa, hallitulla altistuskokeella.