Laboratoriokäsikirja

HAIMAPERÄINEN PEPTIDI

fP-PP (1510)

Indikaatiot

Haiman endokriinisen funktion ja vagushermotoiminnan tutkiminen, haiman neuroendokriinisten (NET) kasvainten diagnostiikka (insulinooma, glukagonooma).

Näyte

2 ml EDTA plasmaa. Paasto yli yön (lipeemisyys häiritsee analyysiä).
Kylmänäytteenotto. Näyte tulee sentrifugoida välittömästi näytteenoton jälkeen. Eroteltu plasma jaetaan kahteen muoviputkeen (2 x 1 ml) ja pakastetaan heti.

Säilytys ja lähetys

Säilytys ja lähetys pakastettuna. Näyte ei saa sulaa.

Menetelmä

RIA Akkreditoitu menetelmä.

Toimitusaika

4-10 työpäivää

Viitearvot

alle 100 pmol/l

Tulkinta

Haiman polypeptidiä (fP-PP) tuotetaan haimassa. Eritystä stimuloivat ruokailu, matala veren glukoosi ja ruuan pureskelu, ilman nielemistä. Erityksen lisääntyminen välittyy vagushermon aktiviteetin kautta. PP:n merkitystä ei tarkasti tiedetä, mutta se liittynee haiman eksokriinisen erityksen ja sappirakon säätelyyn. PP eritystä ehkäisee haimansolujen tai vagushermon tuhoutuminen ja atropiinin anto.

Kohonneita PP:n pitoisuuksia nähdään haiman endokriinisten kasvainten (mm. insulinooma, glukagonooma) ja diabeteksen yhteydessä sekä munuaisinsuffisienssissa. Kasvaintapauksissa pitoisuudet voivat olla erittäin korkeita.

PP kokoaa myös ruokailun jälkeen ja taso nousee hitaasti myös iän myötä. Yli 70 vuotiailla PP:n pitoisuus on n. 1,5 kertainen verrattuna nuoriin aikuisiin.

Matalia pitoisuuksia tavataan haiman tuhoutuessa (pankreatiitti, haimasyöpä) ja vagushermon vaurioituessa esimerkiksi leikkauksen tai trauman yhteydessä tai autonomista hermostoa affisioivissa taudeissa. Seurauksena vagushermon toiminnan estymisestä on gastropareesi.

Alihankinta

Kyllä.

Konsultointi

Kemisti, FT Riia Plihtari
 Puh. 045 7734 9026
 riia.plihtari@vita.fi